Juhlavuoden visuaalisen tunnuksen "Kalevala palaa" on suunnitellut graafikko Markus Itkonen.
mieleni kalevala kalevalan päivä juhlinta organisaatio toimisto tunnus

Kalevalan juhlinta

Kuvalähde: Postimuseo, julkaistu Itella Oyj:n luvalla - Klikkaa suurempi kuva!
x

Sekä Vanhaa Kalevalaa (1835) että Uutta Kalevalaa (1849) on juhlittu merkkivuosina näyttävästi, erityisesti vuosina 1935, 1949, 1985 ja 1999. Kalevalan juhlavuosista onkin syntynyt kiinnostava katselmus eepoksen erilaisiin tulkintoihin, asemaan ja merkitykseen suomalaisessa kulttuurissa.

Kalevalan ilmestymisen 50-vuotisjuhla vuonna 1885 oli ensimmäinen suuri yleinen Kalevala-juhla. Sen järjesti Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsingin yliopiston juhlasalissa. Samanaikaisesti Savo-karjalainen osakunta järjesti oman juhlansa Ylioppilastalon juhlasalissa. Helsingin lisäksi juhlia järjestettiin muilla paikkakunnilla. Myös Kansanvalistusseuran järjestämissä laulujuhlissa, jotka pidettiin ensimmäisen kerran Jyväskylässä kesäkuussa 1881, alettiin juhlia Kalevalaa.

Vuoden 1909 alussa, kun Uuden Kalevalan (1849) ilmestymisestä oli kulunut 60 vuotta, ajatus yleisestä vuosittaisesta Kalevala-juhlasta tuli laajalti esille. Kalevalan päivän illaksi monet yhdistykset olivat järjestäneet juhlia, mutta ainoaksi yhteiseksi tilaisuudeksi jäi ylioppilaiden soihtukulkue Senaatintorilta vuonna 1902 pystytetylle Lönnrotin patsaalle. Kesäkuussa 1909 Suomen Nuorison Liitto päätti järjestää joka vuosi Kalevala-juhlan, ja saman vuoden joulukuussa Suomalaisuuden Liitto otti toimintaohjelmaansa isänmaallisten juhlien järjestämisen vuosittain. Suomalaisuuden Liitto vastasi eepoksen ensimmäisen painoksen 75-vuotisjuhlasta Helsingissä vuonna 1910. Vuodesta 1912 lähtien Ylioppilaskunnan Laulajat kävivät säännöllisesti laulamassa helmikuun 28. päivänä Lönnrotin patsaan äärellä. Helmikuussa 1917 Suomalaisuuden Liitto järjesti Kalevala-viikon. Myöhemmin Kalevalaseura on osallistunut aktiivisesti Kalevalan päivän organisoimiseen kouluissa ja kulttuurijärjestöissä.

Suurimuotoisin Kalevalan juhlintaan liittyvä tapahtuma oli vuonna 1935, jolloin vietettiin Vanhan Kalevalan satavuotisjuhlavuotta. Sen järjestäjinä olivat Kalevalaseura, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lukuisat muut sivistysjärjestöt sekä valtiovalta. Pääjuhla Helsingissä kesti neljä päivää ja siihen kuului mm. riemujuhla 28. helmikuuta Messuhallissa (nyk. Töölön Kisahalli). Pääjuhlan avasi tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud. Eduskunta kokoontui juhlaistuntoon Kalevalan päivän aamuna. Juhlan hengessä Suomalaisuuden Liitto järjesti sukunimien suomalaistamiskampanjan, jonka vaikutuksesta 100 000 suomalaista sai suomenkielisen nimen.


Kuvalähde: Kalevalaseura - Klikkaa suurempi kuva! Kuvalähde: Kalevalaseura - Klikkaa suurempi kuva!
Kalevalan satavuotisjuhlat Helsingin Messuhallissa helmikuussa 1935. x x x x x x x Uuden Kalevalan satavuotisjuhlien pääjuhla Messuhallissa 1949. x x x x

Vuoden 1949 virallisten juhlien takana oli laajoja kansalaispiirejä edustavia järjestöjä ja yhdistyksiä Kalevalaseuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran johdolla. Messuhallissa pidetyssä pääjuhlassa lausui tasavallan presidentti J. K. Paasikivi avaussanat. Saman vuoden huhtikuussa vasemmistopuolue Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL) järjesti oman juhlansa Uuden Kalevalan satavuotispäivän kunniaksi.

Kalevalaseura järjesti vuosina 1965–1975 erilaisia kulttuuripoliittisia teemaviikkoja Kalevalan päivän aikaan. Suurimuotoisimmat juhlat sitten vuoden 1935 olivat Kalevalan 150-vuotisjuhlallisuudet, jotka kestivät koko vuoden 1985. Opetusministeriö asetti juhlavuoden suunnittelua ja valmisteluja varten sekä tapahtumien koordinoijaksi juhlavuoden toimikunnan, jonka apuna toimi asiantuntijaeliminä tieteellinen jaosto, julkaisujaosto, ulkomaan jaosto, näyttelyjaosto, koulu- ja kansalaistoiminnan jaosto ja taidejaosto. Käytännön järjestelyt tapahtuivat SKS:n kansanrunousarkiston ja Kalevalaseuran piirissä. Tapahtumia oli Suomessa kaiken kaikkiaan noin 500, ulkomailla n. 250. Valtakunnallinen pääjuhla oli 28. helmikuuta Helsingissä Finlandia-talolla, jossa tasavallan presidentti Mauno Koivisto piti juhlapuheen.

Uuden Kalevalan 150-vuotisjuhlavuonna 1999 juhlinta ulotettiin entistäkin enemmän ympäri maapalloa. Tapahtumia oli yli 700 Suomessa ja 42 muussa maassa. Suomen instituutit, lähetystöt, yliopistot ja suomen kielen opetuspisteet järjestivät runsaasti tapahtumia. Juhlavuoden teema oli Koko maailman Kalevala. Juhlavuoden käytännön järjestelyt hoidettiin Kalevalaisten Naisten Liitosta.

Nationalismi ja Kalevalan valtiollinen juhlinta (Kalevalan kulttuurihistoria)

  Kuvalähde:  Kalevalaseura, kuva Johnny Korkman - Klikkaa suurempi kuva!

Kalevalan kulttuurihistoria

Kalevala - SKS

tammikuu helmikuu maaliskuu
huhtikuu Toukokuu kesäkuu
heinäkuu elokuu syyskuu
lokakuu marraskuu joulukuu
Ilmoita tapahtumastasi

Lue lisää ja lataa...

Kuvalähde: Arkkivoltti, Kari Lehtonen
sivun alkuun